Pahoittelemme päivän tarinan viivästystä, sillä antaumuksella laatimamme teksti katosi tallennusvaiheessa bittitaivaaseen ja ennen uuden tekstin syntyä täytyi käväistä jo tankkauksella...
California Inn osoittautui oikein siistiksi ja mukavaksi motelliksi, vaikka hinta ei päätä huimannutkaan. Aamiainenkin oli normaalia motellitasoa parempi ja huone iso ja vasta remontoitu ja nettikin pelitti laadukkaasti. Lähdimme jo tulomatkalla näkemäämme ja etukäteen Google Mapsistä bongaamamme Tanger Outlet -ostoskeskukseen, jonne oli kasattu kymmeniä merkkituotteiden "tehtaan myymälöita", kuten Guess, Tommy Hilfiger, Samsoniote jne. Juuri sopivasti tänään alkoi Labour Day -viikonlopun alennusmyynnit. Normaalien alennusten päälle annettiin nyt useinmiten kaikista tavaroista ylimääräinen 25-40 % alennus. Onnistuttiin tekemään myös edullisia ostoksia, laukkuja Samsonitelta ja Guessilta, pari paitaa, keinupohjasandaalit ym.
Ostoksilla vierähtikin iltapäivän puolelle ja matkaan päästyämme lämpötila kohosi asteen kilometrillä. Ylimmillään mittari näytti 114 F astetta (n. 45 C). Perilläkin asteita oli vielä 113. Kasvillisuus katosi ja välillä ympäriltämme ei näkynyt kuin hiekkaa. Olimme Mojaven autiomaassa, eikä kuuluisa Death Valley'kään ollut kovin kaukana pohjoisen puolella. Tie hivuttautui välillä vähän yli 1200 metriin ja siinä vaiheessa lämpötila hieman laski ja kasvillisuuskin hetkeksi lisääntyi. Siis päinvastoin kuin meillä kotona.
Noin 70 kilometria ennen Vegasia saavuttiin Nevadan rajalle ja ensimmäiset kasinot ilmestyivät. Pieneen Primm'in rajakaupunkiin oli rakennettu myös Ideaparkin kokoluokkaa oleva Fashion Outlet -ostoskeskus. Siellä oli useita samoja liikkeitä kuin aiemmassa ostoskeskuksessakin, mutta myös uusia kuten Nike ja Levi's. Täältä matkaamme lähtikin parit farkut, sillä hinta oli vain parinkymmenen euron tienoilla.
Jo noin 30 kilometriä ennen Vegasia ensimmäiset hotellit alkoivat näkyä horisontissa, mukaanlukien tornihotellimme Stratosphere. Kurvasimme pois Interstate 15 valtatieltä jo hyvissä ajoin ennen päämääräämme ja ajelimme sitä kohti pikin kuulua "Strip" -pääkatua (Las Vegas Bulevard), jossa suurin osa Hotelleista sijaitsee. Ohitimme toinen toistaan hienompia hotellikomplekseja matkallamme kohti hotelliamme. Saapuminen hotelliin onnistui mittasuhteet huomioiden varsin mallikkaasti ja oikea ajoluiska (self parking) parkkihalliin löytyi ongelmitta. Ensimmäinen vapaa ruutu löytyi 5.kerroksesta. Sieltä tulimme hissillä hotellin edustalle, josta marssimme tienylityksen jälkeen läpi pelisalien respan tiskille,jolla oli mittaa useita kymmeniä metrejä. Täällä kaikissa hotelleissa asiakkaat kävelytetään pelisalien kautta receptioniin. Miksihän :).
Hotelli on melkoinen jättiläinen. Huoneemme numerokin on 31447 ja se löytyi 14. kerroksesta.
Heti huoneeseen tultuamme lähdimme tutustumaan Vegasin iltaan. Piipahdimme muutamien hotellien peliauloissa tarkkailemassa meininkiä. Systeemit ovat muuttuneet edellisen (-91) vierailuni jälkeen. Rahan kilinä kuului nyt enää koneiden kaiuttimista. Kampi koneen kyljessä oli enää rekvisiittaa, sillä pelikoneet oli vaihdettu selaisiin, joihin kolikoiden sijasta syötetään vain muovikortteja tai tikettejä. Tämä oli suuri pettymys, sillä alkumatkalla taskun pohjalle keräämilläme kolikoilla ei ollut tässä mielessä enää mitään virkaa. Tällä reissulla tarkkailimme vasta tilannetta, sillä pelailullekin varmaan vielä tilaisuus tulee, sillä viivymmehän Las Vegasissa seuraavat 4 yötä ...
No venyypä se työpäivä pitkäksi siellä Vegasissa.
VastaaPoistaRaporttia voitoista kaipaillaan jo!
t. Aila
miltä se kuuluisa pelipaikka näyttää? Lienee pelejä kaikkialla houkutuksina?
VastaaPoistaTerkkuja Saimaan rannalta sinne autiomaahan! Sadonkorjuuhommissa ollaan (omppuja, tyrnejä...) Vesi on mukavan vilpoisaa: 13-asteista eli harjoittelu avantokautta varten alkaa.
VastaaPoistat. Minna mökkiläinen