perjantai 17. syyskuuta 2010

16.9.2010 Matkalla Lake Erie'lle

Alkuperäisen kartan päivitykseen liittyvät ongelmat eivät näytä ratkeavan, joten aloitimme uuden kartan piirtämisen St Louesista eteenpäin. Ongelma johtuu jotenkin siitä, että Google Maps jatkoi karttaa toiselle sivulle, joka ei sitten näy linkistä. Osaako joku karttavirtuoosi ratkaita ongelman?  Jos olet ottanut aiemman kartan osoitteen kirjanmerkiksi, kannattaa  se nyt uusia. Tämä on ensimmäinen yöpaikka, missä nettiyhteyttä ei ole omassa huoneessa, vaan juttua kirjoitellaan motellin lobbyssa, tosin omalla koneella.

Aamuun mennessä sade oli Jolietissa jo tauonnut, mutta pian matkaan lähdön jälkeen saavutimme ukkosrintaman, jonka perässä ja välillä allakin ajelimme koko päivän. Välillä jouduimme pysähtymäänkin, ettemme joutuneet myrskyn silmään. Salamat räiskyivät jo siihen malliin, että päätime pitää ruokatauon paikallisessa Taco Bellissa. Tänään ajelimme aivan alkumatkaa ja Toledon seutua lukuunottamatta moottoriteiden sijasta pienempiä teitä läpi kylien ja pienten kaupunkien kokonaista neljän osavaltion alueella.


Lähdettyämme Jolietista ylitimme ensin Indianan ja samalla viimeisen aikavyöhykkeen rajan. Nyt olemmekin enää 7 tuntia teidän perässänne. Tämän jälkeen kurvailimme hieman pohjoiseen Lake Michiganin tuntumassa ja siirryimme ennen itään kääntymistä Michiganin puolelle. Pari tuntia siellä ajettuamme kurvasimme parikymmentä kilometriä eteläisemmälle reitille (US 20) ja olimme samalla taas Indianassa. Toledon jälkeen pääsimmekin sitten jo Lake Erien rantatielle ja pian sen jälkeen olimmekin Ohiossa, joka on reittimme 11. osavaltio. Kaikille näille näkemillemme osavaltioille on yhteistä ainakin se, että niiden kylät ja vähän isommatkin keskukset ovat hyvin samannäköisiä. Näkyvissä on paljon sähkötolppia ja -johtoja sekä isoja mainoskylttejä ja -valoja. Kadut ovat leveitä ja talot matalia ja tasakattoisia ainakin kauppapaikoilla ja sijaitsevat laajojen parkkialueiden laitamilla. Autoille on oltava väyliä ja parkkitilaa, sillä kaikki liikkuminen perustuu auton käyttöön. Asuinalueet ovat asia erikseen, ainakin isommissa kaupungeissa, joissa lähiöt ovat siistejä ja viihtyisän näköisiä.


Nyt olemme Sunduskyn pikkukaupungissa Erie-jäven rannalla Toledon ja Clevelandin puolivälissä. Vähän ennen tänne saapumistamme näimme reissumme ekan ydinvoimalaitoksen ja ajoimme tovin järvi molemmin puolen tietä.
 

Aivan majapaikkamme tuntumassa sijaitsee Cedar Pointin maineikas huvipuisto täynnä mahtavia vemputtajia. Sinne emme tosin aio enää mennä, sillä sitä lajia olemme jo riittävästi harrastaneet. Myöskään sää tänään ei sellaiseen houkutellut, kuten kuva Erien rannasta kertoo. Väittävät, että siellä olisi maailman mahtavin vuoristorata!


Huomenna matka jatkuu Lake Erien rantoja koilliseen ja lähemmäs seuraavaa ihmeiden ihmettä - Niagaraa ...

2 kommenttia:

  1. Toivottavasti tämä päivä valkenee teillekin yhtä aurinkoisena kuin täällä, sillä olette varmaan kauniissa paikassa, kun tie taitaa seurata Lake Erien rantaa koko matkan.
    Nyt sitten voi lukea blogin täällä jo tuoreeltaan samana päivänä ennen nukkumaan menoa eikä tartte oottaa aamuun:-)
    Hyvää loppumatkaa!

    VastaaPoista
  2. älkäähän sitte pudotko sinne Niagaraan vaan Taina pitäköön Eskua kädestä kiinni!!! Turvallista matkaa toivottelee th

    VastaaPoista