Pian aamiaisen jälkeen otimme suunnan kohti metroasemaa ja päivän ensimmäistä päämääränämme Vapaudenpatsasta. Yhden pienen Brooklynin puolelle yltäneen harhapiston jälkeen pääsimmekin nopeasti Manhattanin eteläkärkeen, josta lautat patsaalle ja Ellis Islandiin lähtevät. Onneksi lämpötila oli noussut eilisestä jo lähentelemään 30 celsiusta, joten sää oli mitä mainioin lauttamatkaa ajatellen.
Vielä satamasta lähdettäessä patsas näytti varsin vaatimattomalta, mutta mitä lähemmäksi sitä saavuttiin, sitä mahtavammalta se alkoi näyttää. Jalusta mukaan luettuna, patsaalle kertyy korkeutta liki 100 metriä. Valitettavasti lippumme eivät oikeuttaneet patsaan näköalatasanteelle pääsyä, sillä sinne menemiseen olisi pitänyt varata liput jo pari viikkoa aikaisemmin. Näköalatasannekaan ei sijaitse patsaan jalustaa korkeammalla, ei siis itse patsaassa, jonne ei nykyisin ole pääsyä lainkaan.
Aikamme patsaalla patsasteltuamme hyppäsimme taas lauttaan ja etenimme seuraavaan pysähdyspaikkaan Ellis Islandille, joka toimi Amerikkaan saapuneiden siirtolaisten vastaanottopaikkana aina 1920-luvulle saakka. Saaren vastanottokeskuksessa toimii nykyisin Amerikan siirtolaisuutta esitelevä näyttely ja museo.
Manhattanille palattuamme tutustuimme loppupäivän aikana Broadwayn eteläpäähän ja Wall Streetin rahamaailman ytimeen pörsseineen,
sekä Groud Zeroon eli entisten kaksoistornien (Word Trade Centerin) tuhopaikkaan, jossa uuden uljaan pilvenpiirtäjäryhmän ensimmäisen tornin (Freedom Towerin) rakennustyöt ovat edenneet jo 4.-5. kerroksen tasolle. Tämä spiraalin muotoinen torni tulee kohoamaan parin vuoden kuluttua valmistuessaan 541 metrin korkeuteen. Pitääpä tulla sitten uudestaan.
Seuraavaksi käppäilimme Brooklyn Bridgen autokannen yläpuolella kulkevalle kävelysillalle, joka sekin oli monen munkin turistin kohteena tänään. Tätä jo 1883 avattua siltakomistusta tituleerataan jossain oppaissa jopa maailman kauneimmaksi riipusillaksi. Vähän oli kyllä jo ruoste nakertanut sillan teräsrakenteita, joten pientä pintaremonttia lienee jossain vaiheessa tulossa.
Iltapäivän päätteeksi tepastelimme vielä tovin nyt sen maailman suurimman Kiinan ulkopuolisen kiinalaiskeskittymän eli NewYorkin China Townin kaduilla ja kujilla. Siihen toiseksi suurimpaanhan tutustuimme jo San Franciscossa. Lopuksi osuimme vielä Little Italiaksi kutsutun italialaiskeskittymään, jossa oli parhaillaan vielä menossa jokavuotiset kymmenpäiväiset San Gennaro -juhlamenot katukojuineen ja esiintyjineen. Mekin istahdimme lopulta iltasyönnille ja huurteisille helteisen päivätyön päätteeksi.
Kuuman päivän jälkeen saapui sitten ukonilma sateineen. Salamat räiskivät ulkona parhaillaan. Toivottavasti sää selkenee aamuksi, jotta se olisi otollinen uusille seikkailuillemme …
P.S. Nettikin alkoi tätä kirjoitetaessa toimimaan, joten bloggaaminenkin helpottui huomattavasti.
Kiva, että ootte saaneet nauttia kauniista kesäisistä keleistä siellä.
VastaaPoista