20.9.2010 Amish country

Williamsportin Days Inn -hoitellissa wifi-yhteydet takkuilivat, mutta juttu saatin tehtyä ja sen verran surfailtuakin, että selvisi, mistä Pennsylvanian amishien yhdyskunta löytyisi. Niinpä aamulla suuntasimme vielä reilut parisataa kilometriä etelään, kohti Lancasterin piirikuntaa ja Intercoursen kylää.

Matkalla poikkesimme Pennsylvanian pääkaupungin Harrisburgin keskustassa pienellä kaupunkikierroksella ja päiväkahveilla. Harrisburg on kuuluisa 1979 tapahtuneesta Three Mile Islandin ydinvoimalaitoksessa tapahtuneesta tuhoisasta onnettomuudesta, joka oli siihen mennessä tapahtuneista vakavin.

Yhden lyhyen Wal-Mart -kierroksen jälkeen saavuimmekin pian Lancasterin kaupunkin liepeille, jonka jälkeen heti tuli ensimmäinen hevosvaunu amishimiehen kuljettamana automme eteen. Muutaman kilometrin matkalla ennen Intercoursen kylää hevosajoneuvoja rupesi näkymään katukuvassa enemmänkin.

Amishit polveutuvat sveitsinsaksalaisista, jotka kohdattuaan uskonnollista vainoa pakenivat Yhdysvaltoihin 1700-luvulla. He puhuvat ns. pennsylvaniansaksaa, mutta osaavat nykyisin myös englantia ja saksaa. Keskeisimpiin amishien oppeihin kuuluu raamatun tekstin kirjaimellinen noudattaminen ja lapsikasteen hylkääminen. Näkyvin piirre kuitenkin on muusta yhteiskunnasta eristäytyminen. Amishit elävät yksinkertaista elämää ja harjoittavat maataloutta vanhanaikaisin menetelmin, koska uskovat modernien elämäntapojen ja teknologian olevan pahasta ja tekevän ihmisen ylpeäksi.

Amishit pukeutuvat vanhanaikaisesti. Vaatteiden väreinä on yleensä musta ja valkoinen, joskus myös turkoosi. Tyttöjen kuuluu käyttää hametta. Olkiset lierihatut ovat yleisiä pojilla, tytöillä huivit ja esiliinat. Miehillä on pitkät housut, henkselit ja puvun takki. Vaatteet kiinnitetään nappien sijasta hakasilla, koska amishit pitävät nappeja maallisena koreiluna, sillä ihmisen on oltava ulkoasultaan yksinkertainen ja vaatimaton.

Motelliin (Red Carpet Inn, Ronks) kirjautumisen jälkeen lähdimme autolla kiertelemään amishialuetta tarkemmin. Intercoursen kylään on kasvanut amishi-teeman ympärille varsinainen markkinameininki ja bussilasteittain turisteja kierteli kylällä. Myymälät ja myyntikojut pursusivat erilaisia amishien tekemiksi mainostetuja tuotteita. Välttämättä kaikki ei ollut sitä, mitä mainostettiin. Hieman mekin kartutimme "amishien" kassaa. Vaikka amishit eivät tavoittelekaan voittoa ja maalista mammonaa, jotkut tuoteet olivat kyllä ihan hyvän hintaisia.

Muutaman kilometrin päässä Intercoursesta sijaitsevan motellimme läheisyydessä amishit pitävät ravintolaa, jossa mekin kävimme tosi herkullisella päivällisellä. Buffet-päivällinen alku- ja jälkiruokineen maksoi vain 10 dollaria hengeltä, joten ainakaan siinä ravintolassa ei näyttänyt voitontavoittelu olevan ensisijalla. Lopuksi vielä motelille kävellessämme nappaama kuva amishimaatilasta auringonlaskun hämyssä.

Huomenna n. 250 km ajon jälkeen on auton luovutuksen aika Newarkin lentokentälle, joten pikkuhiljaa pakkailemme matkan varelta autoon kertynyttä uutta omaisuuttamme ja pohdimme, miten saisimme tämän kaiken kotiin saakka ...