14.9.2010 Illinois

Kun aamulla ylitimme Mississippi-joen, siirryimme samalla Illinoisin osavaltioon. Kansas cityn tavoin St.Louis ulottuu kahden osavaltion puolelle. Valtaosa siitä on kuitenkin Missourin puolella. Kohti Chicagoa ajettaessa näkymät olivat jo neljättä päivää hyvin samantyyppistä. Viljapeltojen (etupäässä maissia) välissä oli välillä asutusta aina kaupungiksi asti. Tänään reitillemme osuivat mm. Springfieldin, Lincolnin, Normalin ja Pontiacin kaupungit. Tuttuja nimiä kaikki joko tv-sarjoista tai automerkeistä. Ja tuo Normal näyttää muuten vaan normaalilta.

Pysähdyimme kahvitauolle Springfieldissä, jossa paikallinen vanha herra lyöttäytyi juttusillemme, kun huomasi automme rekisterstä, että kaukaapa ovat matkalaiset tulossa. Kertoi aikanaaan toimineensa lääkärinä San Franciscossa, mutta olevansa täkäläistä maanviljelijäsukua. Kysäisinpä samalla mahtoiko tämä olla se Springfield, jossa Simpsonitkin asuvat. Ei kuullemma ole, sillä on olemassa 6 muutakin samannimistä kylää. Tovin jutusteltuamme hän ehti kertoa kaikenlaista, kehui myös autoamme, koska hänen vaimollaan on myös volkkari. Lopuksi hän pyysi meitä vielä tutustuman omaan autoonsa, joka olikin tosi peli, kaksipaikkainen Ford Thunderbird, jonka valmitus- ja omistushistoriankin ehti kertomaan. Ja pitihän siitä sitten kuvakin napata.

Matka jatkui leppoisissa merkeissä pitkin mottoritietä. Välillä matkanteko aina joksikin aikaa hidastuu, sillä tietöitä näyttää olevan meneillään vähän siellä sun täällä. Lienevätkö seurausta Obaman elvytysbudjetista.

Tietöiden kohdalla on syytä noudattaa liikennemerkkien ohjeita ja ajaa varovaisesti, ettei vain osu työmiehiin, sillä se voi tulla kalliiksi ja reissu venähtää pitkäksikin ...

Iltapäivällä kolmen tienoilla saavuimme Chicagon porteille Jolietin kaupunkiin. Se kuuluu jo metropolialueeseen joka onkin New Yorkin jälkeen Yhdysvaltojen toiseksi suurin. Otimme Jolietista motellin kahdeksi yöksi, sillä huomenna on tarkoitus lähteä metrojunalla tutustumaan Chicagon keskustaan. Jolietin valitsimme yöpaikaksi sillä perusteella, että metrojunan pääteasema on täällä.

Hotelliin kirjautumisen jälkeen teimme vielä noin 80 kilometrin pyörähdyksen Chicagon esikaupunkialueella, jossa pääsimme näkemään myös paikallista lähiöasumistyyliä.

Ja olihan se kartturi löytänyt navigaattorista tämänkin kylän O-kirjaimella alkavan ostarin, joka sitten "sattuikin" ajelureitillemme.

Säätiedotuksessa luvattiin johonkin aikaan huomiselle ukkosmyrskyä. Toivottavasti se ei häiritse huomista tutkimusmatkaamme, sillä tästä kylästä pitäisi löytyä vielä muutama vuosi sitten maailman korkeimmaksi tituleerattu rakennus. Jahka päästäisiin korkeammalle kuin Las Vegasissa ...